Eilen aamulla starttasimme klo 7.30 Samokselle. Hostellin ikkunasta nain, etta monet ihmiset kaantyivat oikealle ja mieli teki huutaa heille, etta ”menkaa vasuriin, Samokselle!!”
Samoksen kautta kulkeva reitti on hieman pidempi, mutta uskon sen antavan meille enempi.
Sataa…mutta tama on sita tuhnusadetta pilvien hipoessa paata eli ei tama haittaa.
Matka kaartaa pikku asfalttitielta pienen ihan oikean kylan lapi ihanalle metsapolulle! Sanon oikeaksi kylaksi tata siksi, kun ei ole mitaan ”peregrino-humppaa”. Pikku rupsakoita kivitaloja ja vanhoja ihmisia askareissaan + tietty kukkoja ja kanoja.
Reitti polveilee ylos ja alas laaksossa koko ajan joen reunaa, joka virtaa valilla laaksossa kahta puolen.
Saniaiset ja kasvien vehreys on vertaansa vailla! Mahtavia puita ja hassua pukinparta-naavaa rungoissa.
Mun Canon Ixus roikkuu rintapielessa rinkassa ja kaivan sita tuontuosta matkalla esiin…..toivottavasti edes osa tasta ihanuudesta ja kasvillisuudesta piirtyy kuviin!
Alamaki kaartuu ja yhtakkia edessamme nakyy laaksossa Samoksen luostari. Nama kilsat menivat ihan nauttien.

Paastyamme alas lahdemme kiertamaan sateessa luostaria, joka ei siis ole ihan pieni rakennus. Saavumme avoinaiselle portille, josta muutama italialainen ja ranskalianen ulkonakotuttu eilisesta messusta hihkaisevat meille, etta vauhtia..ostakaa liput akkia! Kierros alkaa ihan nyt just!
Heitan rinkan veke ja kipaisen empimatta ostamaan 2 lippua 7 eurolla. Rinkat tuomme luostarin ovien sisapuolelle ja lahdemme kierrokselle. Espanjankielinen opas, mutta ymmarran hmmm…riittavasti. Nakoaisti on taalla eniten kaytossa.
Kannatti kayda. ”Ora et labora” eli ”rukoilla ja tehda tyota” on taman munkkiluostarin mottoja.
Suosittelen kayntia tuolla, jos oleilette joskus nurkilla!
Kulmabaarissa syomme calicialaiset keitot, lasillinen olutta= ”una caña” Arille ja minulle vaso de viño tinto. Loppumatka ei ole yhta hienoa kuin aamureissu, mutta voi toki johtua osin kovenevasta sateesta ja siita, etta olen jo sen mun paivan kohokohdan nahnyt. Ihan ok.
Sarrian vanhaan kaupunkiin kipuamme pitkin pitkia rappusia ja heitamme itsemme laheiseen albergueen. Koko kaupunki on taynna albergueita, silla taalta on matkaa Santiago de Compostelaan 111 kilometria ja loppu 100 kilsan kavely on minimivaatimus todistuksen saamiseksi. Taalta siis ihmisvirta kasvaa huomattavasti.
Sarria on aika turha kaupunki…tylsan oloinen uusi kaupunki alhaalla, ok, mutta pienen pieni vanha kaupunki ylhaalla. Noh…ei haittaa.
Suihkusta tulee lamminta vetta ja tarjolla on ruokaa! Muy bien!