Heippa hei,

Vaelluksella pärjää niin normi kaupunkilaisjärjellä kuin maalaisjärjelläkin eikä se vaadi ylimaallista huippukuntoakaan.
Jalkaa jalan eteen. Kartta. Vettä. Selässä kaikki tarpeellinen.
Siksi tämä harrastus onkin omiaan minulle :).
Vaelluksessa minua viehättää sekin, että vain näin pääsen paikkoihin ja maisemiin, joita en autolla kulkien näkisi.

Olen vaelluksella aina lomalla. Nautiskelemassa, ihmettelemässä ja ihastelemassa, en suorittamassa.
Silittää tallailuretket aina muutaman otsarypynkin pois -vakaasti uskon näin. Asenne kohdalleen ja ilolla eteenpäin.
Ihanuudet ja kurjuudet jutuissani on tietysti oman muistin mukaisia ja jos en minä ole jossakin olotilassa jostakin tykännyt, niin muistetaan, että päivänä toisena asiat voisi olla toisin.

Jos jokin asia blogissani askarruttaa tai tahdot lisävinkkiä, niin älä jätä utelematta. Jos yhtään tuntuu siltä, että tietämäsi vaelluskohde jossain päin Suomea tai muussa maassa olisi minullekin käymisen arvoinen paikka, niin kerro ihmeessä se minulle! Otan vinkit isolla ilolla vastaan!

”On the edge” kohtia pelkään. Korkeat paikat menevät kivutta, jos tilaa on metri molemmilla puolilla. Äkkijyrkänteet eivät ole minulle luotuja. Kaikki muu kelpaa.

Askel askeleelta…

Blogini kertoo siis eniten kävelystä. Vaellusretkistä.
Lisäksi joitakin vahinkolauseita sieltä sun täältä.

Tervetuloa mukaan !