Loistopaikka Navarette ja El Cántaro! Matkaan lahdimme klo 7.30.
Illalla opimme uutta eli ei mennyt paiva hukkaan: Lihapullat voi keittaa kulhossa vedessa kypsaksi mikrossa kuin kananmunatkin. Kosovossa Nato-joukoissa elakkeella oleva berliinilainen opetti taman…kova oli kehumaan naisillaan: 36 vuotias brassi-tyttoystava+Alaskassa yksi ”vaimo”, toisella caminolla, kavelee mahottomia matkoja ja muutenkin tehnyt yhta sun toista— sanoin jo miehelle, etta nyt rauhoitu kehujen kanssa! Nauroi isosti ja jatkoi muittamutkitta kehumistaan:) Nyrkin kokoinen lihapulla oli kuitenkin kelpo kamaa!
No niin…alkupatka Ventosan kylaan oli niiin tylsa…minusta vaan on vaarin, etta me tallaajat joudumme tallaamaan motarin vartta kuunnellen moottorinmelua ja naemme ihan samat maisemat kuin halvatun autoilijat!!!!!! EI OO REILUA EI!
Ventosassa kunnon kahvit ja patongit ja sitten reitti taittuikin viiniviljelmille kuin vastauksena kiukutteluihini!
- Silloin tällöin oli matkalla jopa kilsan pituinen matka, jossa kävelijät ovat jättäneet aitaan tms itse väsätyn ristin.
- Muchos muy bien vino tintoa, vino blancoa ja vino rosadoa kasvoi reitillämme!
- Ihan ookoo maastoa 🙂
- Saavumme Najeraan, jossa myös kiva vanha kaupunki..meidän matka jatkuu..
- Pirteä keli auttoi astelemaan reippahasti 🙂
- Suklaatauko….jäljellä 580 kilsaa.
- Ehkäpä meidän kylä siintää jo tuon kukkulan takana….
Huutelin papalle, joka meni viljelmille ”Muchos muy bien viño para mi para Finlandia”!! Aaah…Finlandia…si…kehui sadosta tulevan hyva tana vuonna, jotta riittaa meille suomalaisillekin —huonoa on se, etta euroja tulee ainakin triplasti hintaan, kun ostan pullon Suomesta, kun joisin sen taalla! Aijai!
Nájerassa soimme salaatit ja jos sinne mielitte yoksi, niin tallatkaa ruman uuden kaupungin ohi yli ”rio Najerillan” vanhaan kaupunkiin…siella ne Alberguetkin sijaitsevat ja oli oikein houkuttelevan nakoista!.
Me jatkettiin kuitenkin viela noin 6 kilsaa viiniviljelmia ja lampaita katsellen Azofraan. Sateen tihkua ja tuulta riitti koko ajan ja virkeessa saassa jaksoimmekin tallata hyvin. Alberque Municipalissa saimme kahden hengen loosin 7 euroa/hlo, lammin suihku ja Ari pesee konepyykkia, kun mina bloggaan:)
- Nimi kertoo kaiken eli ”hotellimme”.
- Olo oli kuin junassa. Oma makuuvaunu:) Arin puoli on tietty tuo siisti…….
- Minä bloggaan….
- Ari hoitaa pyykkkimme respan rouvan kanssa. Tulevat juttuun mainiosti, vaikka toinen puhuu suomena ja toinen espanjaa:)
- Uneliais pikkukylän asukas. Tän kaveri tuli mun kanssa aamupalalle.
Lahdettiin kylille syomaan ja tarjolla kolmen lajin menu peregrino: ”Que rico!” Loistosafkaa kympilla per hlo ja mukana pullo paikallista Riojan loistopunkkua!
MIINUKSET talta paivalta: avasin bootsit ja huomasin heti sukan riisuessani, etta sideharso-teippaukset pursuaa verta—ja taas pikkuvarvas on— no se on kuin ”pisaratomaatti”. Tohtorin vanhat reiat ovat menneet umpeen ja taas ollaan verta pullollaan. INHOTTAA! Mokoma turha varvas kiusaa minua, kun muuten matkanteko sujuisi hyvin –noh..Arin polvi tietty aina vihoittelee, mutta se saa ansaitun levon nyt mun varpaani kanssa…huomenna on hankittava taas lekuri…..rrrkkkkle!!!!