Azofrasta kuljimme 14 kilsaa: matkalla golf kenttaa ym, mutta minua ei kiinnostanut. Varvas oli halvatun kipea ja satoi, eika huvittanut…
Saavuimme Santo Domingoon, joka on mukava noin 6000 asukkaan ”kukkokaupunki”. Kirkossa on oikeasti elava kukko ja kana, fudisjoukkueen logossa on kukko ja katsotpa ihan mihin suuntaan tahanasa niin aina osuu silmiin kukko jossakin muodossa…korteissa, viinipullojen etiketeissa..ihan kaikkialla! 😊
Heti kaupunkiin saapuessamme etsimme ”hospitalín” onneksi, silla se sijaitsi kaupunkiin ”tulolaidalla”. Kaikki sujui joutuisasti ja varvas punkteerattu toisen kerran ja homma vei vain noin 20 minsaa.
HUOM! Kannattaa hankkia euroopan reissuille ”eurooppalainen sairasvakuutuskortti” = KELA kortti. Tilattavissa netista KELAn sivuilta ilmaiseksi ja sita ne taalla kysyvat -kortilla hoidon saa samaan hintaan kun omat asukkaat eli ilmaiseksi ovat mua hoitaneet.
Vanhempi tohtorisherra katseli varvastani ja voivotteli kamalasti —selitin elekielella, etta katkaisee mokoman varpaan! Mita se siina naureskelee..ei se ollut vitsi!! Noh..herra vain katseli ja ohjeisti sairaanhoitajaa neulalla tekeen reikia ja puristamaan veret pois ja hitto kun se rouva varpaasta vaansikin! Mutta lienee hoidetty nyt tehokkaammin. Auts….en viitsinyt edes katsella. Sitten rouva teki mun varpaaseen ihan mahottoman ison tupon!!! EI OO TOTTA! Miten mia tungen tan jalan kengaan??? Taisivat ymmartaa, kun herra alkoi vouhottamaan, etta ”No, no…no zapatos…dos días..no zapato!” ”MITA!?? Miten luulet mun kinkkaavan ilman kenkia???”” No zapatos, no, no… para dos días no zapatos”
Kukaan ei sairaalassa hablannut sanaakaan englantia, mutta aina parjaa…
Kiva..Kinkkasin jalka puoliksi kengassa kunnalliseen siistiin albergueen Casa del Santoon. Siella laitoin Arin sukat jalkaan ja varvassandaalit, niin paasin hyvin liikkeelle:) Huh!
Casa del Santo alberguessa oli peteja 83 kpl ja maksu perustui vapaaehtoisuuteen. LOISTAVA albergue!! Maksoimme molemmista vitoset. Respan nainen on aivan ihana!!! Ylafemmat laittoi molemmille, koska olimme Suomesta! Han on kaynyt Hesassa ja Porvoossa.
Taalla tapasimme pitkasta aikaa Schalke-pariskunnan. Hyvaa vauhtia ovat edenneet.

Soimme hyvan Menu del Dian paivalla naapuribaarissa ja illalla teimme ostimme patongit+juustot+punaviinit ja rupattelimme Schalkelaisten ja tutustuimme kahteen muuhunkin saksalaismimmiin. Niilla ei ollut evasta, niin annoimme niille meidan sipsit -sanoin niille etta kylla me autetaan koyhia pyhiinvaeltajia, ottakaa, ottakaa:).
Aamulla respan nainen piti nimenomaan pitkan matkan kavelijoille ja ruinkan kantajille suunnatun aamujumpan ja halasi tiukasti meidat matkaan!